Hirsikalusto pihakuusesta

Hirttä on käytetty Suomessa asumusten rakenteissa jo tuhansien vuosien ajan. Karuissa ilmasto-olosuhteissa selviäminen on vaatinut alkuperäisasukkailta suurta teknistä osaamista, jota perinteinen hirsisalvostekniikka edustaa. Tämä mahdollisti kestävien ja lämpimien asumusten rakentamisen puusta suhteellisen yksinkertaisin työvälinein. Suorarunkoiset pohjoiset havupuut ovat parasta mahdollista materiaalia hirsirakentamiseen. Vanhimmat suomalaiset hirsirakennukset ovat yli 500-vuotta vanhoja.

Hiljainen ja rauhoittava kuusimetsä

Metsäkuusi on toiseksi yleisin puulajimme Suomessa, ja se valtaa nopeasti alaa muilta puulajeilta. Vanha kuusimetsä on hämärä ja suojaisa, sadunomainen ympäristö. Materiaalina kuusi on helppotyöstöistä, kevyttä ja melko lujaa, jonka vuoksi se sopii erinomaisesti rakennuspuuksi. Kuusi kuivaa nopeasti, mutta kastuu hitaasti, joka tekee siitä hyvin säänkestävää. Jatkuvassa kosteudessa kuusi kuitenkin lahoaa melko herkästi. Rakennuspuuksi kelpaavat parhaiten pitkät ja pienioksaiset kuuset. Nopeasti kasvaneet ylisuuret kuuset ovat pehmeitä ja oksaisuuden vuoksi hauraita ja eivät siksi kelpaa sahatavaraksi, vaan päätyvät kuitu- tai energiapuuksi. Useimmiten pyrin käyttämään juuri tällaisia sahatavaraksi kelpaamattomia kuusia tuotteissani, sillä minusta ei ole järkevää kasvattaa liki sata vuotta materiaalia, joka päätyy kertapyyhkäisyllä jätteeksi. Ylisuuren kuusen suurioksaisuus ja voimakas syykuvio on näyttävän näköinen ja sitä voi edelleen korostaa eri tavoin. Keveys taas mahdollistaa massiivisia mittasuhteita. Pehmeys ei ole ongelma, kun kuusesta suunnitellaan tuotteita, joissa runsas kuluminen ei aiheuta ongelmia käytössä ja sopii ulkonäköön.

Pyrstösalvos

Kaluston tilaajan toiveena oli terassille tuleva pihakalusto, joka valmistettaisiin 10cm vahvasta kuusihirrestä. Tilan suunnittelijan ehdotus oli, että kalusto olisi ulkomuodoltaan jotain muuta kuin tavanomaisimmat pyörö- tai höylähirsikalustot. Lähdin suunnittelemaan pelkistettyä hirsirakennetta, jossa voisin käyttää näyttävää puuliitosta. Muutaman luonnoksen jälkeen tuli idea perinteisestä hirsisalvoksesta, jolloin hirret pinottaisiin kuten hirsitalossa, mutta vaakaan. Ratkaisu tuntui hyvältä, sillä silloin kalusto olisi hirsitalon tavoin myös purettavissa, mikä helpottaisi huomattavasti raskaan kaluston siirtelyä. Lisäksi näyttävä salvos olisi hieno kunnianosoitus perinteiselle, mutta edelleen erittäin toimivalle puuntyöstötekniikalle. Salvostyypeistä pyrstösalvos tuntui helpoimmalle ja toimivimmalle, sillä aiempaa hirrenveistokokemusta minulla ei ollut. Hirret sahattiin ns. sydänvapaasti, jotta hirrelle ominaisia suuria halkeamia ei tulisi pöydän ja penkkien kansipuolelle. Koska hirret ovat hirsitalosta poiketen vaakatasossa, täytyi rakenne kiristää jalkaosista kasaan kierretangoilla. Etuna tässä tuli samalla se, että rakennetta voidaan kiristää tarvittaessa, jos pöytä alkaa aikojen saatossa notkua kuivumisen aiheuttaman kutistumisen vuoksi. Kokonaisuuden kruunuksi Hanna käytti taiteellista silmää kaluston öljyämiseksi luonnollisesti harmaantuneen näköiseksi.

Tämä pihakuusesta tehty hirsikalusto nähtiin televisiossa Huvila ja Huussi -ohjelmassa 10. kauden 9. jaksossa: ”Valoa tontille”. Tämän tyyppistä kalustoa voin valmistaa tilauksesta, hintaesimerkki 200cm x 90cm kokoiselle kalustolle on 1600e sis. alv 24%.

Sivut avattu ja seremonialliset alkuhölinät

Moi kaikille. Kotisivut on viimein pystyssä ja ajattelin, että blogityyppinen sivu olisi järkevä, koska melkein jokaisesta valmistuneesta tuotteesta tekisi mieli jotakin höpistä ja toisekseen kuulemma nämä blogihommat parantaa google-näkyvyyttä ihan hirvittävästi ja se on oikein ihanaa. Lisäksi juuri näillä näppäimillä tarjolla on lähiaikoina sellaista näkyvyyttä, että jonkinlaiset kotisivut olisi syytä olla olemassa.

Lähipuu-yrityksessä on siis pohjimmiltaan kyse siitä, että mielestämme puut ovat parhaimmillaan vanhoissa ikimetsissä. Meitä tympii näitä metsiä uhkaavat vaatimukset hakkuiden lisäyksistä, jos tarkoituksena on vain ruokkia globalisoituvaa kertakäyttökulttuuria arvokkaimman yhteisen omaisuutemme kustannuksella. Siksi käytämme tuotteissamme vain sellaista lähiseutujen puutavaraa, joka on metsäteollisuudellemme vähäarvoisinta ”energiapuuta” ja muutamme sen kestäviksi tuotteiksi, jotka voivat pysyä käytössä sukupolvelta toiselle. Tämä on mahdollista, kun hyödynnämme eri puulajien ja jopa eri puuyksilöiden, ominaisuuksia sopivimmalla tavalla ja käytämme yksinkertaisia ja aikojen saatossa hyväksi todettuja rakenteita sekä muotoilua.

Tunturikoivikko

Lähipuu on myös Suomen sahayrittäjät ry:n tuotemerkki, jota sen jäsenyritykset, eli pienet sahat ja muut paikallispuun jalostajat, voivat käyttää sahatuotteidensa markkinoinnissa. Lähipuu-merkitylle sahatavaralle on laadittu myös ympäristöseloste, johon vaadittavan tutkimustyön on tehnyt Luonnonvarakeskus. Ympäristöseloste takaa tutkittua ja vertailukelpoista tietoa Lähipuu-tuotteiden ympäristövaikutuksista. Lisää tietoa Sahayrittäjien verkkosivuilta: http://www.sahayrittajat.fi/lahipuu-tuotemerkki

Pihlajalankkua

Tulevissa kirjoituksissa kerrotaan tuotteidemme ideoinnista ja tekemisestä, ja myös käyttämiemme puiden alkuperästä sekä käytännön havainnoista. Valmistuneet tuotteet tulevat myytiin myöhemmin sivulle lisättävään verkkokauppaan. Tilaustöitäkin teemme, joitakin niistä on nähtävillä Galleria-välilehden alta.

Yksi pieni yritys ei tee muutosta, mutta sadalla on jo merkitystä. Siksi toivon, että näillä sivuilla jakamani tieto hyödyttää mahdollisimman monia kaltaisiamme toimijoita ja kotimaisen puun käytöstä kiinnostuneita.

Pihtakuusikaappi