Hirsikalusto pihakuusesta

Hirttä on käytetty Suomessa asumusten rakenteissa jo tuhansien vuosien ajan. Karuissa ilmasto-olosuhteissa selviäminen on vaatinut alkuperäisasukkailta suurta teknistä osaamista, jota perinteinen hirsisalvostekniikka edustaa. Tämä mahdollisti kestävien ja lämpimien asumusten rakentamisen puusta suhteellisen yksinkertaisin työvälinein. Suorarunkoiset pohjoiset havupuut ovat parasta mahdollista materiaalia hirsirakentamiseen. Vanhimmat suomalaiset hirsirakennukset ovat yli 500-vuotta vanhoja.

Hiljainen ja rauhoittava kuusimetsä

Metsäkuusi on toiseksi yleisin puulajimme Suomessa, ja se valtaa nopeasti alaa muilta puulajeilta. Vanha kuusimetsä on hämärä ja suojaisa, sadunomainen ympäristö. Materiaalina kuusi on helppotyöstöistä, kevyttä ja melko lujaa, jonka vuoksi se sopii erinomaisesti rakennuspuuksi. Kuusi kuivaa nopeasti, mutta kastuu hitaasti, joka tekee siitä hyvin säänkestävää. Jatkuvassa kosteudessa kuusi kuitenkin lahoaa melko herkästi. Rakennuspuuksi kelpaavat parhaiten pitkät ja pienioksaiset kuuset. Nopeasti kasvaneet ylisuuret kuuset ovat pehmeitä ja oksaisuuden vuoksi hauraita ja eivät siksi kelpaa sahatavaraksi, vaan päätyvät kuitu- tai energiapuuksi. Useimmiten pyrin käyttämään juuri tällaisia sahatavaraksi kelpaamattomia kuusia tuotteissani, sillä minusta ei ole järkevää kasvattaa liki sata vuotta materiaalia, joka päätyy kertapyyhkäisyllä jätteeksi. Ylisuuren kuusen suurioksaisuus ja voimakas syykuvio on näyttävän näköinen ja sitä voi edelleen korostaa eri tavoin. Keveys taas mahdollistaa massiivisia mittasuhteita. Pehmeys ei ole ongelma, kun kuusesta suunnitellaan tuotteita, joissa runsas kuluminen ei aiheuta ongelmia käytössä ja sopii ulkonäköön.

Pyrstösalvos

Kaluston tilaajan toiveena oli terassille tuleva pihakalusto, joka valmistettaisiin 10cm vahvasta kuusihirrestä. Tilan suunnittelijan ehdotus oli, että kalusto olisi ulkomuodoltaan jotain muuta kuin tavanomaisimmat pyörö- tai höylähirsikalustot. Lähdin suunnittelemaan pelkistettyä hirsirakennetta, jossa voisin käyttää näyttävää puuliitosta. Muutaman luonnoksen jälkeen tuli idea perinteisestä hirsisalvoksesta, jolloin hirret pinottaisiin kuten hirsitalossa, mutta vaakaan. Ratkaisu tuntui hyvältä, sillä silloin kalusto olisi hirsitalon tavoin myös purettavissa, mikä helpottaisi huomattavasti raskaan kaluston siirtelyä. Lisäksi näyttävä salvos olisi hieno kunnianosoitus perinteiselle, mutta edelleen erittäin toimivalle puuntyöstötekniikalle. Salvostyypeistä pyrstösalvos tuntui helpoimmalle ja toimivimmalle, sillä aiempaa hirrenveistokokemusta minulla ei ollut. Hirret sahattiin ns. sydänvapaasti, jotta hirrelle ominaisia suuria halkeamia ei tulisi pöydän ja penkkien kansipuolelle. Koska hirret ovat hirsitalosta poiketen vaakatasossa, täytyi rakenne kiristää jalkaosista kasaan kierretangoilla. Etuna tässä tuli samalla se, että rakennetta voidaan kiristää tarvittaessa, jos pöytä alkaa aikojen saatossa notkua kuivumisen aiheuttaman kutistumisen vuoksi. Kokonaisuuden kruunuksi Hanna käytti taiteellista silmää kaluston öljyämiseksi luonnollisesti harmaantuneen näköiseksi.

Tämä pihakuusesta tehty hirsikalusto nähtiin televisiossa Huvila ja Huussi -ohjelmassa 10. kauden 9. jaksossa: ”Valoa tontille”. Tämän tyyppistä kalustoa voin valmistaa tilauksesta, hintaesimerkki 200cm x 90cm kokoiselle kalustolle on 1600e sis. alv 24%.